Helsinki – unelma, joka toteutui
Arkkitehti Carl Ludvig Engel
Preussilaissyntyinen Carl Ludvig Engel (3.7.1778-14.5.1840) suuntautui rakennusalalle isänsä muurarimestari Johann Engelin esimerkkiä seuraten. Hän opiskeli Berlliinin maineikkaassa rakennusakatemiassa, Bauakademissa, jossa opetettiin teknisten aineiden lisäksi rakennustaiteen historiaa ja hyvää arkkitehtonista makua eli sen ajan muotityyliä, uusklassismia.
Engel valmistui arkkitehdiksi vuonna1804 ja hän työskenteli aluksi Preussin rakennushallituksessa. Preussin hävittyä vuonna 1806 taistelun Ranskaa vastaan maa joutui antautumaan Napoleonille.
Tämä lamautti kaiken rakennustoiminnan Preussissa, minkä seurauksena Engel otti vastaan Tallinnan kaupunginarkkitehdin viran v. 1808. Töitä ei ollut kuitenkaan tarjolla riittävästi, joten Engel siirtyi Pietariin v. 1813 tehtailija C.R.Lomanin palvelukseen.Engelin ensimmäinen työ Suomessa oli valvoa Lomanin omistaman sokeritehtaan laajennustöitä Turussa. Turun aikana hän tutustui akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, joka antoi hänen suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Turun kontaktien kautta Engelin nimi tuli myös uudelleenrakennuskomitean puheenjohtajan J.A.Ehrenströmin tietoisuuteen ja hänet valittiin Helsingin uuden hienostuneen asemakaavan toteuttajaksi v. 1816. Samana vuonna Engel muutti perheineen Helsinkiin.
Engelin tärkein työ oli Senaatintorin ja sitä ympäröivien rakennusten suunnittelu. Pohjoisreunalle hän suunnitteli luterilaisen pääkirkon, itäreunalle Senaatitalon ja länsireunalle sen kanssa symmetrisesti kenraalikuvernöörin palatsin, joka kuitenkin Turun palon jälkeen v. 1827 muutettiin yliopiston päärakennukseksi.Senaatintorin etelälaidalla sijainneen Bockin talon muuttaminen kenraalikuvernöörin väliaikaiseksi palatsiksi oli oli Engelin ensimmäinen työ Helsingissä. Luterilaisen kirkon, Helsingin tuomiokirkon suunnittelusta tuli Engelin päätyö. Hän halusi siitä mahdollisimman ”puhtaan” ja klassisimin ihanteiden mukaisen, ja hioi suunnitemaansa monta vuotta. Kirkon rakennustyöt aloitetiin v. 1830 ja se valmistui vasta Engelin kuoleman jälkeen 1840-luvulla. Vuonna 1824 Engel valittiin Intendenttikonttorin johtajaksi. Tehtävään kuului valvoa julkista rakentamista koko Suomen suuriruhtinaskunnassa ja Engelin vaikutusvalta laajeni näin merkittävästi. Konttorissa suunniteltiin kymmeniä kirkkoja, pappiloita, kartanoita, kouluja ja raatihuoneita. Samoin sairaaloita kasarmeja, vankiloita ja majakoita.
Engel laati myös monen kaupungin uudet asemakaavat, yksi ensimmäisistä valmistui Turkuun v. 1827. Uusklassismin ihanteiden mukaisesti ruutukaava korosti paloturvallisuutta, kadut olivat leveitä ja yli yksikerroksiset talot kiellettyjä.
”Hartain toiveeni näyttää siis toteutuvan, kun saan lähes rajattoman kentän lahjojeni harjoittamiseen ja käyttöön. Tämä lankeaa ja on langennut harvojen arkkitehtien osaksi ja lukeudun siis näihin onnellisiin. On harvinainen ilmiö päästä rakentamaan kokonaisia kaupunkeja.” (20.2.1816)
”Täällä minua kunnioitetaan ja arvostetaan kannuksensa ansainneena miehenä, kun taas siellä minua aluksi tutkailtaisiin varsin tarkasti. Täällä on sanallani painoa ja sitä totellaan ilman muuta, siellä minun olisi ensin täytynyt kirjoittaa ja työskenneltävä väsyksiin asti, ennen kuin olisin saanut ääneni kuuluviin. Toiminta-alueeni ulottuu nyt yli koko Suomen ja toivon jättäväni tähän maahan pysyviä jälkiä.” (3.7.1824)
